Jäljitelty mieli

Voisin lainata tekstejä muilta,
heiltä jotka osaavat sanoa paremmin, tietävät paremmin.
He muut voisivat ripustaa tunteeni esille,
niin että sisälleni tulisi seesteistä.
Dostojevskit ja Paulo Coelhot,
sanoja ja kirjaimia ja lauseita ja kappaleita,
runomitallinen jotain mitä itse en taaskaan osaa nimetä.

Jos tahdotte tietää, ketkä lie,
minussa ei ole mitään tiedettävää.
En usko, että on.
Menneisyyden haamut tanssahtelee alati kirjojen sivuilla,
päädyn loputtomasti vääriin käsiin,
olen luettavissa öisillä pikkutunneilla.
Ei siis mitään yllättävää, ei mitään uutta,
oikeinkirjotus päin helvettiä, ja mihin minä oikein katoilen.
Jossain lukujen välissä muutun hataraksi,
minusta puuttuu juoni ja selkeä teema.
Pitää kai ensin lukea läpi rivien välitkin
ennen kuin olen mustaa valkoisella,
ennen kuin en enää herää vääristä asunnoista,
ennen kuin olen oikeasti läsnä,
ennen kuin mitä?

Kiitos, minä tahdon palauttaa tämän kirjan nyt heti paikalla.