10.6.2010

(showing no mercy, I`d do it again)

Oli niin helppo uskoa meihin
Silloin, kun olisi pitänyt olla läpäisemätön,
irrottaa vaan kätesi niskastani,
en jaksanut, vaan palasin lattialle luoksesi.
Kyllä uhkasin lähestymiskiellolla,
naurettiin molemmat,
salaa, vahingossa ja muita tekosyitä,
annoin tutun kätesi seikkailla, kasvojen kokeilla kaulani ihoa.
Kysyit miksen pidä kiinni lujempaa
ja tavutin nimen, jonka hukkasit kahdeksitoista minuutiksi.
Katsoin kaikkea läpi yksivärisen maiseman,
unohdin olemattoman omatuntoni
ja muutuin paratiisin käärmeeksi.
Ensimmäistä kertaa,
pahoittelit kaikkea sitten,
minulla vesilasi kädessä
ja tunsinkin itseni käytetyksi.

8 kommenttia:

  1. Hei Lia, kiitos lukijaksi liittymisestä, liityin sinunkin lukijaksi c:

    Mukava kuulla etten vaikuta tylsältä, sinäkään ja oi kirjoitat aivan ihanasti. Sillain aukkoja jättäen, että teksti tuntuu osittain sopivan omaankin ajatusmaailmaan, mutta se on silti sinun omasi. Vähän kuin puoliksi auennut ovi, joka on kuitenkin osittain lukossa. Siihen pitää vain saada avain.

    VastaaPoista
  2. Oioi tyttö, oli ihanaa piristää päivääsi ♥

    Kyllä minä uskon, että vielä joku täältä maailmasta löytää sen avaimen (satuttamatta), niin että kaikki on lopulta hyvin juuri niin.

    VastaaPoista
  3. Joskus täytyy olla sitä mitä ei haluaisi, vaikka se olisi vain kärsivällisyyttä. Uskon, että sateisina päivinä, silloin kun peltikattojen rytmin määrää sadepisarat, aurinko haluaisi astua harmaan esiripun takaa takaisin näyttämölle, muttei se voi. Sen täytyy olla kärsivällinen. Yritän siis vain sanoa, että kaikella on paikkansa ja aikansa, hyvillä ja vähän vähemmän hyvillä tapahtumilla.

    Ja mitä pystymiseen tulee, sitäkin täytyy yrittää ja uskon, että jokainen meistä pystyy jos yrittää ♥

    VastaaPoista
  4. sellaiset halaukset ovat parhaita ja niitä saa aina antaa. niitä ei voi ikinä olla liikaa.
    lupaan halata sinua takaisin. ♥

    VastaaPoista
  5. Tämä sai mut itkemään, mutta hymyilen silti. Koskettava ja, ainakin omalla kohdallani, todella samaistuttava teksti, pidän kovasti kirjoitustyylistäsi. Todella kaunis ja nimenomaan juuri s i n u n kuuloinen.

    Lähetn sinulle sylillisen halauksia ♥

    VastaaPoista
  6. Voi kiitos.. mutta vaatteet peittävät yllättävän paljon! ystäväni luulevat minua -10kg laihemmaksi mitä oikeasti olen. Ja olen loistava mahaan sisäänvetäjä, olen tehnyt sitä jo vuosia :/ Joten kaikki ei ole aina siltä miltä näyttäää. Mutta kiitos, kommenttisi oli ihana :> Ja kiitos erityisen paljon kirjavinkistä!!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommentistasi! Tuli mukava olo, kiitus siitä siis. Harmittaa vain, että tulee kirjoitettua niin harvoin enää. Kirjaimia ei vain tipu, tule, ole. Hassua.
    Sinäkin kirjoitat ihanasti. Tulen vielä aamulla lukemaan blogiasi!

    VastaaPoista
  8. Voi pieni, se niitty on siellä missä sinäkin ja sinähän se tässä suloinen olet ♥

    VastaaPoista